Se oli järkyttävä uutinen, koko pohjoismaiden sodanjälkeisen historian suurin tragedia. Asia, jota ei olisi pitänyt tapahtua. Tapahtuma, jota ei voi hyväksyä ja jonka syylliset saadaan toivottavasti kiinni ja tuomittua oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

Ensimmäiseksi tahdon esittää osanottoni niiden yli 80 Norjan työväenpuolueen nuoren kuoleman johdosta. Tämä teko on todella järkyttävä, eikä sitä voi vieläkään käsittää. Tämä todella raukkamainen teko tulee vaikuttamaan meidän jokaisen elämäämme enemmän kuin osaamme vielä kuvitellakaan. Pohjoismainen yhteiskunta tuskin muuttuu ainakaan avoimemmaksi.

En tahdo tässä kummemmin puida teon tekijöitä tai sen motiiveja, ne ovat toistaiseksi aivan toisarvoisia asioita. Teko on kuitenkin otettava myös Suomessa vakavasti. Maamme ei ole mikään lintukoto, jo aiemmin sattuneet koulusurmat ovat osoittaneet sen, että kaikki suuressa maailmassa tapahtuva on mahdollista myös Suomessa.

Tämä työväenpuolueen nuorisoon kohdistunut terrori-isku ei saa kuitenkaan lamauttaa meitä, vaan on osoitettava terroristeille, että me uskallamme seistä omien aatteidemme ja arvojemme takana. Luovuttaminen tässä tilanteessa tarkoittaisi periksiantamista terroristeille. On osoitettava, että väkivallaton toiminta on vasemmistolaisen politiikan peruspilari. Ja rohkeus seistä sanojensa takana.

Tämä teko ei saa kuitenkaan johtaa poliisivaltiokehitykseen, ylimitoitettuun valvontaan tai koston kierteeseen. Vihaa lietsomalla emme saavuta mitään. Vihaa lietsomalla ja poliisivaltiota rakentamalla lisäämme vain terrorin uhkaa ja pelon ilmapiiriä. Tässä tilanteessa tarvitsemme rauhaa rakentavia ratkaisuja.

Joten peace and love, se on henki vasemmistolaisten.