Kuten jokainen valistunut kansalainen tietää, Suomeen on syntymässä kolmen suurimman puolueen muodostama enemmistöhallitus. Hallituksessa uutena voimana ovat Perussuomalaiset, jolla hallituskokemusta on vain edeltäjänsä ajalta 1980-luvulta. Perussuomalaiset ovat tälläkin kertaa saaneet hurjan vaalivoittonsa vanhoin eväin, rakennemuutoksen kourissa kamppaileva maaseudun Suomi iski viimeisen hätähuutonsa yhdistettynä oikeistolaiseen maahanmuuttopopulismiin, ehkäpä nerokkain strategia koskaan.

Maahanmuuttokritiikistä onkin puhuttu paljon, jopa kyllästymiseen asti, mutta jatkan silti. Perussuomalaisissa on suurinpiirtein yhtä suuri maahanmuuttokriitikkojen ryhmä, mitä 1970-luvulla SKDL:ssä olivat ns. taistolaiset. Perussuomalaisten ohjelmia ja kannanottoja luettuani on todettava heidän valinneen todella väärän puolueen.

Perussuomalaisten maahanmuuttokriittinen vähemmistösiipi on kovaäänisesti vaatinut hallitsemattoman maahanmuuton suitsemista ja valtion pitää heidän mielestään lopettaa maailman sosiaalivirastona toimiminen. Vaikka maahanmuutto ei olekaan koskaan ollut hallitsematonta eikä Suomikaan ole toiminut koko maailman sosiaalivirastona, niin tällaiset heitot ovat juuri sopivia keräämään ääniä.

Miksi heidän puoluevalintansa sitten on totaalisen väärä? Siksi, että perussuomalaiset hyvin keskustalaisena puolueena kannattaa rakenteita, jotka pitävät yllä Afrikan köyhyyttä, mikä estää kolmatta maailmaa nousemasta köyhyydestä ja täten lisäävät levottomuuksia, jotka yhdessä johtavat suuriin kansainvaelluksiin rikkaimpiin maihin.

Perussuomalaiset siis kannattavat maataloustukien maksamista eurooppalaisille maanviljelijöille. Jokainen sivistynyt ihminen tietää, että Afrikan köyhyyden yksi suurimmista syistä on EU:n maksamat maataloustuet sekä suojatullit maataloustuotteille. Näin afrikkalaiset viljelijät käytännössä menettävät tämän kepu-persu-akselin suuresti kannattaman politiikan vuoksi mahdollisuuden säädylliseen elintasoon.

Jokainen tietää, että yhteiskunta ei voi ottaa kehityksessään oikoaskelia, vaan sen on käytävä sama tie kuin muillakin rikkailla mailla on ollut, teollistumisen kautta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi ei siirrytä hetkessä. Perussuomalaisten kannattama politiikka estää afrikkalaisten maiden kehityksen ja pakottaa kansalaiset taistelemaan keskenään vähäisistä käytössä olevista resursseista ja rikkauksista. Tämä johtaa levottomuuksiin, sotiin ja sitä kautta massiivisiin kansainvaelluksiin kohti rikasta länttä.

Moni perussuomalainen on ehdottanut ratkaisuksi turvapaikanhakijoiden pikakäännyttämistä ja heidän sosiaalitukien eväämistä. Tämä on hyvin oikeistolaista politiikkaa. Jokainen tietää, että pakolaisuus ja maahanmuutto ei vähene sen kieltämisellä. Mikään ei olisi pahempi isku suomalaista duunaria vastaan kuin luoda suuri laittomien maahanmuuttajien reservi, joilla ei ole oikeuksia sosiaaliturvaan tai universaaleihin suomalaisiin palveluihin.

Jos meille tulee suuri joukko laittomia maahanmuuttajia ilman mitään kansalaisoikeuksia, he joutuvat painumaan maan alle, sillä karkoitusuhka on olemassa koko ajan. Ja koska heillä ei ole myöskään tulonlähteitä, joutuvat he menemään töihin ja koska heillä ei ole mahdollisuutta ilmoittaa mistään asiasta viranomaisille, on heidän suostuttava työskentelemään millä ehdoilla tahansa. Tämä taas vie työpaikkoja suomalaisilta duunareilta, sillä kukapa ei ottaisi duunaria kahden euron tuntipalkalla, eikäpä tämä kaiken lisäksi valittaisi pitkistä työpäivistä tai huonosta kohtelusta.

Tässä piileekin oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ero. Perussuomalaiset eivät todellisuudessa tahdo pureutua yhteiskunnan rakenteissa oleviin ongelmiin, vaan tahtovat vain puuttua seurauksiin. Vasemmisto tahtoo puuttua syihin ja korjata ne rakenteet. Siksi perussuomalaisten äänestäminen on ääni hallitsemattoman maahanmuuton puolesta ja ääni suomalaista duunaria vastaan.